Sosiaalinen media ja oman osaamisen markkinointi -kurssi
tehtävineen ja kurssille osallistuvien näkemysten lukeminen on mielenkiintoista
ja saanut pohtimaan viestinnän monimuotoisuutta ja itseäni viestijänä. Viestintää
puhuen ja kirjoittaen; verbaalia ja non-verbaalia; keskustellen, esitystä
pitäen, kirjoittaen sähköpostia, blogitekstiä, tiedotetta… Eri viestinnän
muodoissa korostuvat erilaiset asiat. Joissakin, erityisesti ammatillisissa,
tilanteissa suosin kirjoitettua viestintää, sillä siinä on enemmän aikaa
miettiä miten sanomansa ilmaisee ja tuleeko kaikki tarkoitettu ilmaistua. Pyrin
selkeään ja ymmärrettävään viestintään ja siten vahvuudekseni viestinnässä
voisi nähdä viestin harkittuun sisältöön suuntautumisen. Keskustelutilanteissa
puolestaan kuuntelen toista, ”luen” non-verbaalia viestintää ja pyrin antamaan
positiivista palautetta.
Heikkouksiksi itsessäni viestijänä koen itsekriittisyyden. Jännitän
esitystä pitäessä, isossa ryhmässä ja spontaaneissa esitystilanteissa. Olen enemmän
kuuntelijan kuin paljon puhuvan roolissa. Toisaalta tarpeen vaatiessa ja
pienemmissä ja tutummissa ryhmissä ilmaisen näkemykseni ja luovatkin ideat
pääsevät esiin. Kuitenkin minua kuvaa harmonian säilyttämiseen suuntaava
viestintä ja kehitettävää olisi rakentavan kritiikin esiin tuomisen taidoissa
ja uskaltamisessa.
Selkeään ja ymmärrettävään viestintään pyrkiminen kuvaa puheen
laadun arvostamista suomalaisessa viestintäkulttuurissa puhemäärän sijaan. Koen
viestinnässäni olevan kehitettävää myös siinä, että viesti sisältää muutakin
kuin selkeästi esitetyn asian. Suomalaisesta viestintäkulttuurista edustan
tästä näkökulmasta asia- ja tehtäväkeskeistä viestintää ja suoraa viestintää. Johdattelulle ja viestin sävyn esiin
tuomiselle on kuitenkin paikkansa. Yleisesti ottaen ”small talk” ei kuulu
osaamiseeni; jotain siitä olisi hyvä omata.
Hyvä keino oppia blogikirjoituksissaan tapa viestiä ja saada vuorovaikutusta, on seurata palautekeskustelua ja sivuilla kävijöitä.
VastaaPoista